D23.4 Naevus nuchae

Tänään on kulunut tasan viikko leikkauksesta. 168 tuntia sitten mut haettiin heräämöstä osastolle A2. Siinä kohtaa en vielä tiennyt, mitä tuleman pitää kipujen suhteen, koska vasen jalka oli vielä vähän puuduksissa.

Resectio naevus nuchae

Nyt 168 tuntia myöhemmin olen menossa ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen ihmisten ilmoille. Tai no ainakin Tammelakeskuksen terveysasemalle tikkien poistoon. Ennen leikkausta mun piti kääntyä vasemmalle kyljelle, jotta saatiin spinaalipuudutus laitettua. Siinä kohtaa hoitaja siirsi mun ponnaria sivuun ja huomasi mun niskassa luomen. Vastasin myöntävästi, kun hoitaja kysyi, että eikös luomi ole häiritsevässä paikassa ja kipeydy.

Luomi on monesti meinannut revetä, kun kaulakoru on raapaissut sitä tai kun mun hiukset on meinannut hirttää luomen. Muistan, kun viime talvena joku kerta baterian reeneissä mä aloin kiljuun apua, kun näin taas kävi. Timo koitti hiuksia saada irti luomen ympäriltä, mutta ne oli ihan kivasti viiltänyt itsensä luomeen kiinni. En kuitenkaan uskaltautunut neulakammoisena luomen poistoon, vaikka siinäkin kohtaa monet kehotti siihen.

No nyt mun ei tarvitse enää sitä miettiä. Epikriisissä lukee näin: "Potilaalla on niskassa ollut luomi, joka on haitannut pidempään. Tuo asian esille hoitajalle ennen leikkausta. Paikallispuudutuksessa amanuenssi poistaa luomen ja se laitetaan patologille näytteeksi. Iholle laitetaan poistettavat ompeleet."

Leikkauksen jälkeen hoitaja tosiaan kysyi multa, että otetaanko se luomi pois. Siinä kohtaa mulle oli aivan sama, laittaako joku vielä pari puudutuspiikkiä mulle niskaan. Mä olin selvinnyt spinaalipuudutuksestakin, samaan rahaan vaan kaikki piikit! Mun leikkauksen suorittanut lääkäsi sitten ohjasi amanuenssia luomenpoistossa, ja aika näppärästi se tuntui menevän. Normaalisti luomia ei tuolla poisteta, mutta naurahtivat: "Hatanpäällä hyvä palvelu!" Heillä sattui siinä kohtaa olemaan aikaa, koska seuraavan potilaan verikoetuloksia piti odottaa ennen leikkausta. Lisäksi amanuenssille kelpasi harjoitus, joten siinähän olis selkeä win-win -tilanne.

Operaatiot

Tässä mä nyt sohvalla makaan, ja summeri soi juuri. Konkkasin eteiseen avaamaan ovea tädilleni, joka tuli hakemaan mua tikkien poistoon. Äiti puolestaan lähti just. Se kävi vaihtamassa lakanat, imuroimassa ja pesemässä lattiat. Ärsyttää, kun ei itse voi tehdä "mitään." Hyvä kun sain housut jalkaan. Mulla on ensimmäistä kertaa leikkauksen jälkeen pitkät housut jalassa, ja niidenkin pukeminen oli operaatio. Piti ensin etsiä sellaiset housut, jotka edes pystyy tunkemaan jalkaan. Meinas vaan kaikki sellaiset olla hukassa. Hermohan siinä meni konkatessa, mutta onnistuin. Seuraava operaatio onkin sit konkata autolle.

It is gone!